Onko luovasta suunnittelusta konkreettista hyötyä asiakkaan liiketoiminnalle vai onko luova suunnittelu vain bisnesuskottavampi laskutusnimike inspiraatiomateriaalin etsimisen ja benchmarkkauksen nimissä tehtävälle surffailulle, toimiston pöytäfutisturnauksille ja deadlinea edeltävänä aamuna suihkussa mieleen juolahtaneelle idealle?

Ulospäin luova työskentely saattaa toki näyttää kaoottiselta ja päämäärättömältä sekoilulta, mutta todellisuudessa ideat ovat hyvin järjestelmällisen prosessin tulos, vaikka suunnittelija itsekin kuvittelisi toimivansa intuition ohjaamana.

Miksi luovia ja epätavallisia ideoita sitten tarvitaan? Eikö muutos uuteen ja tuntemattomaan ole valtava uhka faktapohjaisesti tutkitulle ja kokemuksen hyväksi todistamalle jo olemassa olevalle?

Kyllä. Kaikki uusi ja ennennäkemätön sisältää lähtökohtaisesti riskin, joka on helppo välttää tekemällä asiat samalla tavalla kuin ennenkin, kuten kilpailijatkin. Mutta muuttuvassa maailmassa tuttuun ja turvalliseen ripustautuminen on vielä suurempi riski. Emme olisi tässä, ellei joku esi-isistämme olisi vaarantanut henkensä ja laskeutunut puusta, ottanut käteensä salaman liekkeihin sytyttämää puukappaletta, vaeltanut uusille asuinalueille tai tehnyt lukemattomia muita asioita täysin perinteisestä poikkeavalla tavalla. Menestyksen ja kehityksen edellytys on uuden luominen ja epämukavuusalueelle astuminen.

Creativity is not a talent. It is a way of operating.
– John Cleese

Luovuus on siis paitsi kykyä nähdä maailma eri tavalla ja huomata riskien takana piilevät mahdollisuudet, myös uskallusta rikkoa rajoja ja toteuttaa muutos.

Luova suunnittelu – tapahtuipa se alitajuisesti intuition ohjaamana tai suunnitellusti – etenee tiettyjen vaiheiden mukaisesti. Luovan prosessin erilaisia muunnelmia on lukemattomia, mutta kaikkien pääpiirteet ovat samat: ongelman tai parannusmahdollisuuden huomaaminen, siihen liittyvien tosiasioiden, näkemysten ja tavoitteiden tunnistaminen, lähestymistapojen ja ideoiden tuottaminen, sekä ideoiden arvioiminen, valitseminen ja toteuttaminen.

Luova suunnittelu vaihe vaiheelta

Valmistelu

Aiheeseen liittyvän tiedon laaja-alainen kerääminen ja todellisen ongelman löytäminen. Toimivan ratkaisun löytäminen prosessin myöhemmissä vaiheissa on mahdotonta, jos itse ongelma ei ole tiedossa. Asiakkaan antama toimeksianto ei useinkaan ole valmiiksi pureksittu ongelma, joten briiffin kyseenalaistaminen ja juurisyyn esiin kaivaminen on tärkeää. Erinomainen ja äärimmäisen yksinkertainen työkalu tähän on esimerkiksi japanilaisen Kaizen-tekniikan viisi miksi-kysymystä.

Kypsyttely

Ongelmaan liittyvä tieto jätetään marinoitumaan ja alitajunnan prosessoitavaksi. Aistit kahmivat jatkuvasti raakamateriaalia ja aineistoa aivojen käsiteltäväksi, mutta kaikista aistiärsykkeistä, ajatuksista, muistoista ja assosiaatioista vain hyvin pieni osa päätyy tietoiseen mieleen asti. Prosessin tässä vaiheessa liian päämäärähakuinen ja yhteen asiaan keskittyvä toiminta on virhe, sinne tänne rönsyily, estoton luonnostelu ja haaveilu kuuluvat asiaan. Idea voi tulla – ja usein tulee – yllättävässä yhteydessä, kun kaikesta alitajuntaan varastoituneesta informaatiosta löytyy se oikea, tietoisuuden filtterin läpäisevä yhdistelmä.

Ideointi

Ahaa-elämys. Ei kuitenkaan pidä ihastua liiaksi ensimmäisenä mieleen tulevaan ideaan, vaan pyrkiä tuottamaan paljon erilaisia ratkaisumalleja. Huonolta tuntuvia ideoita ei kannata vielä tyrmätä, sillä jokainen ehdotus voi auttaa seuraavaan vaiheeseen ja synnyttämään lopullisen idean.

Jalostaminen

Kaikista ideoista valitaan toteuttamiskelpoisimmat ja alkuperäiseen ongelmaan parhaiten vastaavat ja työstetään ne lopulliseen muotoonsa. Tässä vaiheessa alkuinnostus alkaa jo hiipua ja tulee helposti houkutus hypätä uusien ideoiden ja projektien kimppuun, joten viimeistely vaatii kurinalaista ja järjestelmällistä työtä. Huonolla toteutuksella voi pilata loistavan idean, joten tämä on se luovan suunnitteluprosessin vaihe, jossa päämäärähakuisesta toiminnasta ja lukittautumisesta on hyötyä.